Kevät tuli, kesä meni ja syksy on tässä

Kevät
Kylläpä tämä aika juoksee ja me siinä mukana päät punaisina painetaan menemään minkä ehditään, jos edes ehditään - mitään!
Taaksepäin katsoen kevät meni tosi nopeasti: ensin oli liian aikaisin liian lämmin ja oli tunne, että on myöhässä kaikkien kevättöiden kanssa. Sen jälkee olikin kuukauden verran niin kylmä, että huomasin olleeni liian aikasessa monenkin asian kanssa. Tästä ovat samaa mieltä varmasti kesäkurpitsaressukkani....

Istutin ne ulos toukokuun helteillä. Silloin oli muutama hallayön uhka, joten päätin pistää taimille suojat = pahvilaatikot päähän pakkasen varalta. No siihen kuukauteen sattui myös pari hektistä viikkoa ja niin ne taimet nököttivät ainakin viikon yötä päivää pahvilaatikot päissään... Olivat vetäytyneet hieman keltaisen värisiksi suojiensa alla. Optimistina ajattelin, että kyllä ne siitä, kun on lämmintä ja unohdin koko kurpitsat.... Kesäkuun kylmyys iski päälle ja siellä ne pahvilaatikon alta paljastetut kellahtaneet taimet yritti sinnitellä - ei ollut paljon lehtiä jäljellä kesäkuun lopussa , kun viimein eksyin puutarhan perille tarkastuskierrokselle, mutta kukkia oli tullut sitäkin enemmän.
Tämän hetken tilanne on se, että lehtiä ei vieläkään ole paljon, mutta eilen korjasin satoa, kaksi ensimmäistä kurpitsaa ovat valmiit ruokapöytään, tavalla tai toisella. Sitkeitä kasveja ovat, pirulaiset :)

Sitkeitä on myöskin ruusut! Ehdin jo surra koko ruusupenkkini kuolleen, kunnes kirjoittelin puutarhapalstalle ja joku ystävällinen siellä varoitti kaivamasta ylös toukokuussa mitään, vaan piti kiltisti odottaa...  Kielloista huolimatta valitsin kuitenkin yhden, kaikkein kuolleimman ruusun taimen, tempaisin sen juurineen ylös ja katoppas kummaa, siellähän oli 10 cm syvyydellä kaksi terhakkaa silmua.
Eikun taimi kiireesti takaisin samaan reikään ja siunausta perään. Siellä se kukkii penkissä niinkuin ei olisi tätä ilmastointiyritystä huomannutkaan :). Kaikki ruusut eivät kyllä selvinneet, mutta suurin osa kuitenkin ja nyt on penkki niin nätti että... Maltti olisi valttia tässäkin touhussa!

Tämän kesän erikoisuus!

Kesä
Kasvihuoneessa mentiin sinne, tänne ja tuonne kasvun kanssa kylmän kesäkuun aikana vaikka lämpöpuhallin tohotti 60 euron edestä lämmintä.... Kalliit tomaatit maistuvat hyvälle :D. Kurkutkin alkoivat tuottaa vasta heinäkuun lopulla satoa ja ovat nyt kasvunsa huipussa. Ei ole hyvällä mallilla meidän ilmastoasiat ei, sanoivatpa viisaat poliitikot mitä tahansa!


Nyt kun tässä vallitsevassa vapaudessa voin itse päättää mihin kursseille pääsen ja mihin en (vrt. excel-kurssi, johon en työelämässä koskaan päässyt :D) - päätin toteuttaa pitkäaikaisen haaveeni osallistua dreijaus-kurssille. Vietin kesäkuussa viikon Kankaanpään kurssikeskuksessa pelkästään dreijauksen merkeissaä. Olipas se hieno kokemus!  Vieläkin tuotokset vievät enemmän tilaa leveys- kuin korkeussuunnassa, mutta askel parempaan suuntaan on otettu!

Pienen mökkivieraan pyykki kuivuu!

Kiitos hienon kastelujärjestelmän kasvihuoneessa, pystyin viettämään lähes koko heinäkuun mökillä! Kävin tosin aina välillä tarkistamassa tontin ja laskemassa lapset :D, mutta pääsääntöisesti mummuilin mökillä, vaihtelevan seuran kanssa.
Hirsiaitan viileydessä pystyi nukkumaan ja päivällä pääsi järveen pulahtelemaan. Tosin tulihan siellä töitäkin tehtyä: uutta väriä pintaan saivat mökkien terassit, laituri ja portaat. Aitan kuistikin tuli käsiteltyä. Tämä kaikki tuli kyllä tehtyä ennen pahimpia helteitä.

Helteiden keskellä oli myös juhlan aika. Talon herrahenkilö pääsi sitten lopulta aikuisten kirjoihin täyttämällä pyöreitä heinäkuun lopulla - ei paljon enää puutu vanhuuseläkkeestä :). Syntymäpäivänsä kunniaksi kävimme ottamassa ryhmäkuvan Itävallassa :)

Marjat
Vadelmistakin on saatu tänä kesänä nauttia vai pitäisikö sanoa "olisi saanut nauttia", jos olisi jaksanut olla pusikossa. Ainoastaan pari kertaan kävin ja toisella kerralla sainkin jonkun asteen lämpöhalvauksen. Sinne kun ei shortseissa ja pikkukengissä mennä, vaan on oltava pitkää hihaa ja lahjetta ja "kumpparkengät". Se se onkin oiva varustus 30 asteen helteessä ja suorassa auringonpaisteessa :)
Huh sanon minä ja niin sanoi aivonikin kuumentuneen pääkopan sisässä!

Mustikoita sen sijaan metsästettiin oikein todella ja näyttikin jo sille, että pakkaseen jäisi näiden herkkujen kohdalle pelkkä aukko, mutta eikös mitä! Suvun nuoriso-osasto (himpan alle 60v.) teki oivan löydön ja kuskasivat meidät vanhuksetkin saaliin jaolle. Jo vain oli marjoja, enemmän kuin jaksettiin poimia. Liikeni ihan lapsille asti.

Syksy
Tuli yhdessä yössä. Lämpötila putosi yli 10 astetta ja yöllä saa nukuttua jo kotonakin. Tosin ukkosmyrksyt ovat hieman pitäneet huolta öisistä herätyksistä.

Sadonkorjuu on nyt kotitontilla lähes suoritettu - vain omenat on puissaan. Vanha punakanelipuu notkuu omenista ja kaksi uutta puuta tuottavat yhteensä yhden omenan - puoliksi syödään se :). Kirsikkapuu on osoittautunut olevansa vain kaunis kukkiessaan - muutama kirsikka tulee, mutta joku ne sieltä ehtii syödä ennen meitä. Rastaat vissiinkin.

Päivän polttavat
Naivistina olen aina halunnut uskoa, että Suomi ja ainakin tämä pohjoisempi osa siitä, on rauhan tyyssija, jossa voisimme edelleen rajojen auettuakin elellä lintukodoissamme ovet ja ikkunat auki, autonavaimet virtalukoissa :D.
No emmepä voi! Murtomiehet ovat tulleet entistä röyhkeimmiksi. Me asumme lähes keskustassa, tiheään rakennetulla omakotialueella, mutta tämänkin kadun varrella olevaan taloon murtauduttiin keskellä päivää ja lähistöllä on tehty monia muitakin murtoja! Mikä ihmisiä oikein vaivaa!?  Miksemme voi kunnioittaa toisten omaisuutta ja hankkia elantoa rehellisin keinoin?

Tästä huolimatta (tai juuri tämän vuoksi) sytytän kynttilät alkusyksyn kunniaksi ja nautin niiden tunnelmallisesta lämmöstä. Tee sinäkin niin :)

PS. Jospa seuraava päivitys ei veisi puolta vuotta ....

Mummu teknologian pyörteissä

Voi hyvät hyssykät tätä maailman menoa ja muutosta. Ei sitä niin ehtinyt huomatakaan silloin,  kun itse pyöri siinä mukana, mutta nyt kun kiire tulee jo biojäteastian tyhjentämisestä, niin muutoksen vauhtia ei voi olla huomaamatta.

Tarkoitanko vain muutoksen vauhtia ja teknologian kehitystä? No en! Tarkoitan myöskin sitä, miten meillä kaikki laitteet ja vehkeet tehdään eritavalla = heikommin ja heikommin niin, että eivät tahdo enää takuuaikaansakaan kestää!
Esimerkkinä vuosi sitten ostettu kännykkä. Ensin meni laturi, joka rikkoi akun. Takuuaika noilla oheistuotteilla onkin vain 1/2 vuotta, kun se itse kännyllä on 2 v.
No eihän siinä auttanut muu, kuin ostaa uudet vermeet ja nyt taas pelittää. Ehkäpä tämä sama ilmiö ehtii toistumaan vielä toisenkin kerran, ennenkuin koko kännykkä lakkaa pelittämästä välittömästi takuuaikansa täytyttyä..

Joulukin on jäänyt tässä pyörteessä jo kahden kuukauden taakse, mutta unohdin täysin hehkutella joululahjaani - uusi täppäri - olin kiltti koko vuoden ja sain sen, kun itse ostin :D.
Kuuntelin sujuvasti täppärin vastaista lausesurinaa sohvan nurkasta viikkotolkulla ennen ja jälkeen joulun, mutta nyt se on pikkuhiljaa vaimennut. Herrahenkilö on jopa ihan itse, omin kätösin näpräillyt täppäriä, etsien Sotshin tietoja ja viimeksi mökillä katseli jopa suosikkisarjaansa siitä. Ah autuutta, kun sain itse samaan aikaan rauhassa keskittyä Emmerdaleen = täppäri on hintansa haukkunut "het' kerta linttuulla" :D.
Mainio vehje siis - kaikki mummukuvat aina mukana esiteltäväksi turuilla ja toreilla - tuttujen ja tuntemattomien kyllästymiseen asti :). Sama pätee tietysti myös kännykkään - onhan ne samaiset mummukuvat tietysti sielläkin. Tämä tietysti vaati sen, että opin käyttämään kameran wihviä sekä täppärin että kännyn WMU-appsia! Mutta mitäpä sitä ei mummu kuvagalleriansa eteen tekisi :)
Sitä tässä vain tämän vehkeen osalta ihmettelen vieläkin, että miten minä, joka olen aina ollut jonon viimeinen (jos edes sekään) uusien laitteiden hankinnassa, olin nyt niin nohevana?! En tiedä - mutta käytössä on Asus Nexus 7, wihvillä ja simmillä varustettuna ja voi että, kun mummu tykkää :).

Tämä oli sitä miilaik -osastoa ja nyt siirrytään sille oikealle, dislaik- osastolle, nimittän televisioiden HD Ready -tilanteeseen!

Mummulassa (jossa pappakin asuu), on käytössä 6 TV:tä, joista 5 on varustettu tällä maagisella HD Ready tarralla. Mitä tämä sitten käytännössä tarkoittaa, selvisi meille(kin) vasta Sotshin kisojen aikaan, jolloin muutamat TV-kanavat lähettivät HD-lähetystä erillisellä kanavalla. Nämä kyseiset kanavat tulivat näkyviin kanavataulukkoon vain yhdessä TV:ssä, jossa on ulkoinen HD-digiboxi kytkettynä... Näissä muissa 4:ssä TV:ssä jää kysymysmerkin taakse tuon HD Readyn sisältö, koska TV:t eivät näille puhtaille HD- kanaville edes virity... Mitähän tämän ns valmiuden kanssa tapahtuisikaan, jos TV-lähetykset siirtyisivät pelkästään HD-lähetyksiin? Nähtäisiinkö enää mitään vai onko valmius sitä, että vastaanotin pystyy käsittelemään HD-lähetyksiä vaikkei kuvan taso sitä vastaakaan... Mene tiedä mikä valmius tämä on!  Vähän enemmän ärsyttää tällainen, mitä ei pysty tarkalleen tietämään ennenkuin se joku aamu on edessä ja auttamattomasti itkupotkuraivari saa vallan...

pyromaniaa

Jotain selkeää elämässä sentään vielä on, kuten puunteko ja risunpoltto. Siinä ei tarvita muuta valmiutta kuin habaa hihaan ja tulitikut taskuun, niin molemmat sujuu ilman ihmettelyä.  Puut kaatuivat, kasautuivat kauniiksi pinoksi ja risut paloivat tunnelmallisella liekillä... Tämän kävimme kokemassa mökillä männäviikolla.



Mökiltä löytyy inspiraatiota myös muille
pikkuaskareille, kuten takkaruusut - sytykkeet kun on siellä aina tarpeen. Ovat käytössä myös kotona - helppoa ja ah niin ekologista

Chilit ja paprikat

Toinen selvä asia on, että kun pistää yläkuulla siemenet multaan itämään niin sieltäpä taimia poksahtelee pinnalle kovalla vauhdilla. Nyt jo maistuu suussa chilit ja paprikat.



Ensiviikolla onkin aika vaihtaa kukkiin mullat ja pistää tomaatinsiement itämään = maaliskuun yläkuun aika.

Harrastuksia ja hurahduksia riittää

Talvikalastus ja sen suuret saaliit ovat pitäneet meidät ja muunkin suvun kuhan ja ahvenen maussa hyvin kiinni. Viimeviikkoiselta verkkoreissulta tuli pannulle 1200g ahven - riitti hyvin syömistä kahdelle ja lisäksi kuhia mielin määrin.
Made on nyt tämän hetken sesonkituote ja sitä on myös verkkoihin käynyt kiitettävästi. Melkoisen suun mukaista on madefilekeitto, voilla ja kermalla höystettynä ja kyllä lääkäritäti taas niin kiittää, kun kolesteroliarvoja mittailee .. :)
Käytettyjä lähiruoka-aineksia ovat lisäksi hirvenliha, marjat ja muut omat säilykkeet. Mukavaa, kun voi käyttää päivän esim. pelkästään kaalikääryleiden vääntämiseen - ja ah' se maku!

Nyt olenkin asettanut uuden ruokaunelman: Juhannuspöydässä haluan asetella lautasille itsetehdyt makkarat! En ole moisia koskaan tehnyt, en edes kunnolla nähnyt miten niitä tehdään, mutta haasteitahan täytyy olla. Lihamyllyn makkarasuuttimella olen jo tilannut ja suolien hankinta on käynnistymässä - no ehkei ihan vielä, saattavat mennä tukkoon ennen juhannusta :). Ans'kattoo mitä tästä tulee, mutta ajatus tuntuu mukavalle ainakin vielä tässä vaiheessa. Voihan olla, että juhannusruokakassin pohjalle täytyy pistää pari Tapolan lenkkiä, ihan vaan "in case of" :D.
Unelmani toteutukseen olen hakenut ja varmasti saankin, tukea alan ammattilaiselta. Tässä vaiheessa jääköön nimi vielä salaisuudeksi, mutta jos kohoan maailman maineeseen makkaroitteni kanssa, en epäröi tukihenkilöitäni paljastaa ja kiitellä makkara-oscarin jakotilaisuudessa :)

Orkideat  tänään

Onhan näitä harrastushurahduksia tässä kuluneen vuoden mittaan ollut, esim.  orkideat. Esittelin täällä todella kauniita kuvia kukkivista perhosorkideoistani joku aika sitten...
Niiden osalta tarina menee näin: Hankin orkidealannoitetta, jotta saisin kasvit täydelliseen loistoon. Kaikki hyvin tähän asti. Sekoitin lannoitteen ja upotin ruukut siihen ohjeiden mukaan..... Ikävä kyllä olin lukenut lannoitemäärän väärin ja käytin n. 10-kertaista määrää lannoitetta sillä seurauksella, molemmat perhosorkideat kuoli :(.  Se minun vanha orkideani (tuossa valkoisessa ruukussa) sinnittelee vielä ja sen jälkeen olen hankkinut kaksi uutta orkideaa, mutta vain toinen niistä on enää hengissä... Ei mene kuin Strömsössä näiden(kään) kanssa.

Minä olen orkidealapsi :)

Madeiran reissulta toin tuliaisina 10 kpl orkidean mukuloita. Jalo ajatukseni oli kasvattaa ne itse ja antaa sitten tuliaisiksi.
Yhdeksän kuoli ja yksi jäi henkiin - se on tuo rehevä vihreä piikki tuossa ruskeassa törössä :D. Näin jäi tuliaiset antamatta! Joten, jos joku teistä lukijoistani on menossa Madeiralle, please, ostappa pari pussia orkidean mukuloita mummulle - niin voin jatkaa harrastetta, muuten tämä kerrassaan loppuu kesken tällä tuhoutumisvauhdilla :)

Kukintaa odotellessa

Kukkahommiini liittyy myös pelargoniat. Niitä olen talvehdittanut jo ennen mummuksi tuloani (liekö ollut enne). Eilen kävin hakemassa taas kymmenkunta ruukkua kellarista. Karsin, leikkelin ja kastelin ja näin ne nyt rehottavat kesää odotellen :)


Aamuisessa lehdistötilaisuudessa keittiönpöydän äärellä on aikaa tutustua maamme poliittiseen tilanteeseen ja muihin epäkohtiin. Siitä se päivä lähtee mukavasti liikkeelle, kun lukee lehdestä oikeuden "vapauttavia" päätöksiä naisiin ja lapsiin kohdistuneista väkivallanteoista, köyhimpään väestönosaan kohdistuvista veronkorotuksista jne. jne.  Sen jälkeen onkin hyvä siirtyä tamppaamaan mattoja. Ennen laitoin maton tilalle jonkun esimiehen, nyt siihen on helppo kuvitella joku päättäjistä - riippuu päivästä ja otsikoista :). Matot ovat pysyneet pölyttöminä jo pitkään!

Otsikoista puheenollen - ei ollut naurulla rajaa, kun männä viikolla luin IL:n raflaavan otsikon koskien VoF tähteä: "Antti Railio kävi kuoleman portilla - morfiinia suoraan suoneen"!
Ensimmäinen ajatukseni oli tietysti, että voi miesparka ja pienet lapsetkin...
No joo, hän oli sairaana saanut lääkitykseksi morfiinia suoneen...
Voi pyhä jysäys tätä keltaista lehdistöä ja minua, kun näitä otsikoita luen:(.
Nyt siirrynkin lukemaan Viherpiha-lehteä ja kirjahyllystä puutarhakirjoja, niiden otsikot tarkoittaa sitä mitä tekstissä seuraa :)

Muu vapaa-aika meneekin sitten kuntosalilla, tupperware- yms. verkostomarkkinointikutsuilla. Niissä on yleensä hyvät tarjoilut, muttei tilauspakkoa.

Jostakin kumman syystä viimeaikaiset hankinnat ovat pääsääntöisesti olleet sieltä vauva / lapsiosastolta. Mummuhuuru ulottuu siis kaikkialle - ei voi estää, enkä muuten edes halua :)

Kevättä kohti

... mennään niin että kohisee - tai ainakin pitäisi mennä, vaan kun ei ole edes kunnolla talvi tullut niin voikos tulla kevättäkään? Tuleekos sitten vain suoraan kesä ja helteet? Mene tiedä näistä nykykeleistä - ei oo mihinkään luottamista - ei oo :)Luntakaan ei ole juuri nimeksikään. Edes lumitöihin ei ole vielä ehtinyt kunnolla päästä, saatikka kyllästyä ja talitintit pitää jo laulukilpailujaan aivan kuin olisi maaliskuu!

Muuten aika menee nykyään niin nopeasti näissä MUMMU-touhuissa ja -huumassa, ettei ehdi edes blogia päivittämään.... Mummun tiitiäinen on jo ristittykin, joten nyt aletaan sitten odottamaan seuraavia juhlia:  1v ja sitten 2v ja sitten ja sitten ja rippijuhlat ja armeija ... vai miten se menee :) Niin se aika kuitenkin kuluu.
Pitäisiköhän jo aloittaa villapaidan neulominen ekaluokkalaiselle - että ehtii valmiiksi.
No ei nyt sentään noin hitaita vielä olla täälläkään. Onhan tässä jo ehtinyt puikot kilistä ihan vauhdilla pikku-Vitolle. Mummu on kutonut sukkaa, lapasta, kastemekkoa, pipoa ja pari kesäpuseroakin. Ja ruokakaupassa käydessä tahtoo jalat viedä vain vauvanvaateosastolle... Ah' tätä mummouven onneva!

Kutomisen ohessa päätin inventoida vuosien varrella hankkimani lankavarastot, ettei jokaisen uuden neuleprojektin takia tarvitse lankakauppaan lähteä. Yllätys oli melkoinen! Lankaa löytyi yli 26 kg!! No nyt ne on laatikoissa laaduittain, hyllykkö tilattu puusepältä ja laatikoiden sisällöt ekselissä - kätevää ja ammattimaista - eikö totta :)! Jotain hyötyä noista työelämän ekseliopeista, vaikken koskaan varsinaiselle kurssille firman piikkiin päässytkään :D!

Tästä se lähtee!

Itse kevättouhut meinaavat ihan unohtua tässä mummu-humussa. Yht'äkkiä viimeviikolla huomasin, että on jo helmikuun yläkuu ja on kiireesti kaivettava ensimmäiset siemenet esiin. Nyt on nimittäin aika pistää chilin ja paprikan siemenet itämään, jotta ehtivät tuottaa kunnolla satoa lyhyen kesän aikana.
Muuten tänä keväänä tulen olemaan erittäin hillitty ja hallittu näissä taimihommissa, enkä päästä tätä lähtemään lapasesta, kuten kävi viime keväänä :).  Ainoastaan nämä chilit ja paprikat sekä Black Cherry - kirsikkatomaatit omasta takaa, loput sitten taimikaupasta. Sounds like a plan!
Tässä on samalla menossa kokeilu, josko viimekesänä viljellyistä paprikoista otetut siemenet lähtevä itämään. Sehän olisi jo kerrassaan omavaraista.

Yrttejä tietysti täytyy laittaa myöhemmin ja hieman myöskin kukkasia - mutta kohtuuvella, kohtuuvella!

Tästä kaikesta touhusta huolimatta olen nyt sitten virallisesti työtön työnhakija! Ja silläkin saralla tuli heti alkuun pieni yllätys, sellainen johon vain työvoimaviranomaiset pystyy :). Luulin nimittäin olleeni työtön työnhakija vuoden alusta alkaen ja topakasti pistin päiväraha-anomuksen sisään heti, kun kolme viikkoa oli tammikuusta kulunut. Tänään sain päätöksen: Olette oikeutettu päivärahaan vasta 21.1.2014 alkaen, koska olette saanut kuukauden lomakorvauksen työnantajalta.... No enhän minä tuota noin ole osannut ajatella, luulin, että kun olen vuoden pois listoilta niin se riittää... Hohhoijaa, no ehkä ne päivärahat tästä vielä alkaa pyörimään ja voin taas käydä ruokakaupassa :). Siihen asti on vain elettävä vauvantuoksulla ja mummu-höyryllä :)

Tinttien lauluja kuunnellen kevääseen mennään!