 |
| Kaikki valmiina kevääseen |
Mutta nyt se tuli - kultaisena pallona kirkastamaan meidän kaikkien mieliä ja tekemään kauniita, jäljittelemättömiä kuvioitaan hohtaville hangille. KAUNISTA.
Tällaisena päivänä ei voi olla kuin hyvällä tuulella ja ihailla sinitaivasta siinä samalla.
Singahdin ulos kameran kanssa ja ikuistin valon ja varjon leikin puutarhatyökaluissa vajan seinällä. Onhan tuonne näköjään jäänyt yksi samettiruusukin odottamaan kevättä :D. Hyvässä tallessa on ruukku ollut siellä.
On se vaan niin "veikeetä" tuo kylvöksien seuraaminen. Aamulla ensimmäisenä piti mennä katsomaan, että onko kaikki hyvin. No mikä niillä siellä nyt olisi ollessa, lämpimässä mullan alla, nimittäin siemenillä. Ja ei ne nyt yhdessä yössä tietty mihinkää vielä idä, jos koskaan. Mutta mukavaa on - seurata.
Viittasin tuolla aiemmin karkkeihin. Joo - saisivat kyllä karkkitehtaat maksaa sponsorirahhaa tänne. Niin paljon olen tuon pimeyden takia joutunut heidän tuotoksiaan ostamaan ja syömään. Sivuvaikutusten innoittamana aloitinkin taas kuntosalilla käynnin. Toistaiseksi kaikki hyvin - kaksi kertaa viikossa täyttä rähinää tunnin verran ja muina päivinä kävelyä sauvoilla ja ilman.
No luulisi siinä karkkien sulavan ja vartalon muodostuvan. Mutta ei, kun ei niin ei! Vaaka näyttää ihan mitä sattuu, pitänee uusia se ensitilassa ja vaatteet kutistuu edelleen pesussa. Huokaus!
Muistan kylläkin joskus lukeneeni jostain, että kuntoilun aloitusvaiheessa paino nousee. Uskon tähän kuin pyhään kirjaan, enkä muuta mitään ravintoketjussani. Niin kauan kun ei asfalttipainaumia jää jälkeeni, mennään näillä.
Se mitä vielä toivon pystyväni lisäämään ravintooni, on omatekoinen kiviuunileipä! Haaveeksi on toistaiseksi jäänyt. Pitäisi aloittaa juuren teko ja jaksaa sitä ruokkia riittävästi, jotta jotain syntyisi. Vielä ei ole ollut sen aika. Harmillista sinänsä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti