Harrastuksia ja hurahduksia riittää

Talvikalastus ja sen suuret saaliit ovat pitäneet meidät ja muunkin suvun kuhan ja ahvenen maussa hyvin kiinni. Viimeviikkoiselta verkkoreissulta tuli pannulle 1200g ahven - riitti hyvin syömistä kahdelle ja lisäksi kuhia mielin määrin.
Made on nyt tämän hetken sesonkituote ja sitä on myös verkkoihin käynyt kiitettävästi. Melkoisen suun mukaista on madefilekeitto, voilla ja kermalla höystettynä ja kyllä lääkäritäti taas niin kiittää, kun kolesteroliarvoja mittailee .. :)
Käytettyjä lähiruoka-aineksia ovat lisäksi hirvenliha, marjat ja muut omat säilykkeet. Mukavaa, kun voi käyttää päivän esim. pelkästään kaalikääryleiden vääntämiseen - ja ah' se maku!

Nyt olenkin asettanut uuden ruokaunelman: Juhannuspöydässä haluan asetella lautasille itsetehdyt makkarat! En ole moisia koskaan tehnyt, en edes kunnolla nähnyt miten niitä tehdään, mutta haasteitahan täytyy olla. Lihamyllyn makkarasuuttimella olen jo tilannut ja suolien hankinta on käynnistymässä - no ehkei ihan vielä, saattavat mennä tukkoon ennen juhannusta :). Ans'kattoo mitä tästä tulee, mutta ajatus tuntuu mukavalle ainakin vielä tässä vaiheessa. Voihan olla, että juhannusruokakassin pohjalle täytyy pistää pari Tapolan lenkkiä, ihan vaan "in case of" :D.
Unelmani toteutukseen olen hakenut ja varmasti saankin, tukea alan ammattilaiselta. Tässä vaiheessa jääköön nimi vielä salaisuudeksi, mutta jos kohoan maailman maineeseen makkaroitteni kanssa, en epäröi tukihenkilöitäni paljastaa ja kiitellä makkara-oscarin jakotilaisuudessa :)

Orkideat  tänään

Onhan näitä harrastushurahduksia tässä kuluneen vuoden mittaan ollut, esim.  orkideat. Esittelin täällä todella kauniita kuvia kukkivista perhosorkideoistani joku aika sitten...
Niiden osalta tarina menee näin: Hankin orkidealannoitetta, jotta saisin kasvit täydelliseen loistoon. Kaikki hyvin tähän asti. Sekoitin lannoitteen ja upotin ruukut siihen ohjeiden mukaan..... Ikävä kyllä olin lukenut lannoitemäärän väärin ja käytin n. 10-kertaista määrää lannoitetta sillä seurauksella, molemmat perhosorkideat kuoli :(.  Se minun vanha orkideani (tuossa valkoisessa ruukussa) sinnittelee vielä ja sen jälkeen olen hankkinut kaksi uutta orkideaa, mutta vain toinen niistä on enää hengissä... Ei mene kuin Strömsössä näiden(kään) kanssa.

Minä olen orkidealapsi :)

Madeiran reissulta toin tuliaisina 10 kpl orkidean mukuloita. Jalo ajatukseni oli kasvattaa ne itse ja antaa sitten tuliaisiksi.
Yhdeksän kuoli ja yksi jäi henkiin - se on tuo rehevä vihreä piikki tuossa ruskeassa törössä :D. Näin jäi tuliaiset antamatta! Joten, jos joku teistä lukijoistani on menossa Madeiralle, please, ostappa pari pussia orkidean mukuloita mummulle - niin voin jatkaa harrastetta, muuten tämä kerrassaan loppuu kesken tällä tuhoutumisvauhdilla :)

Kukintaa odotellessa

Kukkahommiini liittyy myös pelargoniat. Niitä olen talvehdittanut jo ennen mummuksi tuloani (liekö ollut enne). Eilen kävin hakemassa taas kymmenkunta ruukkua kellarista. Karsin, leikkelin ja kastelin ja näin ne nyt rehottavat kesää odotellen :)


Aamuisessa lehdistötilaisuudessa keittiönpöydän äärellä on aikaa tutustua maamme poliittiseen tilanteeseen ja muihin epäkohtiin. Siitä se päivä lähtee mukavasti liikkeelle, kun lukee lehdestä oikeuden "vapauttavia" päätöksiä naisiin ja lapsiin kohdistuneista väkivallanteoista, köyhimpään väestönosaan kohdistuvista veronkorotuksista jne. jne.  Sen jälkeen onkin hyvä siirtyä tamppaamaan mattoja. Ennen laitoin maton tilalle jonkun esimiehen, nyt siihen on helppo kuvitella joku päättäjistä - riippuu päivästä ja otsikoista :). Matot ovat pysyneet pölyttöminä jo pitkään!

Otsikoista puheenollen - ei ollut naurulla rajaa, kun männä viikolla luin IL:n raflaavan otsikon koskien VoF tähteä: "Antti Railio kävi kuoleman portilla - morfiinia suoraan suoneen"!
Ensimmäinen ajatukseni oli tietysti, että voi miesparka ja pienet lapsetkin...
No joo, hän oli sairaana saanut lääkitykseksi morfiinia suoneen...
Voi pyhä jysäys tätä keltaista lehdistöä ja minua, kun näitä otsikoita luen:(.
Nyt siirrynkin lukemaan Viherpiha-lehteä ja kirjahyllystä puutarhakirjoja, niiden otsikot tarkoittaa sitä mitä tekstissä seuraa :)

Muu vapaa-aika meneekin sitten kuntosalilla, tupperware- yms. verkostomarkkinointikutsuilla. Niissä on yleensä hyvät tarjoilut, muttei tilauspakkoa.

Jostakin kumman syystä viimeaikaiset hankinnat ovat pääsääntöisesti olleet sieltä vauva / lapsiosastolta. Mummuhuuru ulottuu siis kaikkialle - ei voi estää, enkä muuten edes halua :)

Kevättä kohti

... mennään niin että kohisee - tai ainakin pitäisi mennä, vaan kun ei ole edes kunnolla talvi tullut niin voikos tulla kevättäkään? Tuleekos sitten vain suoraan kesä ja helteet? Mene tiedä näistä nykykeleistä - ei oo mihinkään luottamista - ei oo :)Luntakaan ei ole juuri nimeksikään. Edes lumitöihin ei ole vielä ehtinyt kunnolla päästä, saatikka kyllästyä ja talitintit pitää jo laulukilpailujaan aivan kuin olisi maaliskuu!

Muuten aika menee nykyään niin nopeasti näissä MUMMU-touhuissa ja -huumassa, ettei ehdi edes blogia päivittämään.... Mummun tiitiäinen on jo ristittykin, joten nyt aletaan sitten odottamaan seuraavia juhlia:  1v ja sitten 2v ja sitten ja sitten ja rippijuhlat ja armeija ... vai miten se menee :) Niin se aika kuitenkin kuluu.
Pitäisiköhän jo aloittaa villapaidan neulominen ekaluokkalaiselle - että ehtii valmiiksi.
No ei nyt sentään noin hitaita vielä olla täälläkään. Onhan tässä jo ehtinyt puikot kilistä ihan vauhdilla pikku-Vitolle. Mummu on kutonut sukkaa, lapasta, kastemekkoa, pipoa ja pari kesäpuseroakin. Ja ruokakaupassa käydessä tahtoo jalat viedä vain vauvanvaateosastolle... Ah' tätä mummouven onneva!

Kutomisen ohessa päätin inventoida vuosien varrella hankkimani lankavarastot, ettei jokaisen uuden neuleprojektin takia tarvitse lankakauppaan lähteä. Yllätys oli melkoinen! Lankaa löytyi yli 26 kg!! No nyt ne on laatikoissa laaduittain, hyllykkö tilattu puusepältä ja laatikoiden sisällöt ekselissä - kätevää ja ammattimaista - eikö totta :)! Jotain hyötyä noista työelämän ekseliopeista, vaikken koskaan varsinaiselle kurssille firman piikkiin päässytkään :D!

Tästä se lähtee!

Itse kevättouhut meinaavat ihan unohtua tässä mummu-humussa. Yht'äkkiä viimeviikolla huomasin, että on jo helmikuun yläkuu ja on kiireesti kaivettava ensimmäiset siemenet esiin. Nyt on nimittäin aika pistää chilin ja paprikan siemenet itämään, jotta ehtivät tuottaa kunnolla satoa lyhyen kesän aikana.
Muuten tänä keväänä tulen olemaan erittäin hillitty ja hallittu näissä taimihommissa, enkä päästä tätä lähtemään lapasesta, kuten kävi viime keväänä :).  Ainoastaan nämä chilit ja paprikat sekä Black Cherry - kirsikkatomaatit omasta takaa, loput sitten taimikaupasta. Sounds like a plan!
Tässä on samalla menossa kokeilu, josko viimekesänä viljellyistä paprikoista otetut siemenet lähtevä itämään. Sehän olisi jo kerrassaan omavaraista.

Yrttejä tietysti täytyy laittaa myöhemmin ja hieman myöskin kukkasia - mutta kohtuuvella, kohtuuvella!

Tästä kaikesta touhusta huolimatta olen nyt sitten virallisesti työtön työnhakija! Ja silläkin saralla tuli heti alkuun pieni yllätys, sellainen johon vain työvoimaviranomaiset pystyy :). Luulin nimittäin olleeni työtön työnhakija vuoden alusta alkaen ja topakasti pistin päiväraha-anomuksen sisään heti, kun kolme viikkoa oli tammikuusta kulunut. Tänään sain päätöksen: Olette oikeutettu päivärahaan vasta 21.1.2014 alkaen, koska olette saanut kuukauden lomakorvauksen työnantajalta.... No enhän minä tuota noin ole osannut ajatella, luulin, että kun olen vuoden pois listoilta niin se riittää... Hohhoijaa, no ehkä ne päivärahat tästä vielä alkaa pyörimään ja voin taas käydä ruokakaupassa :). Siihen asti on vain elettävä vauvantuoksulla ja mummu-höyryllä :)

Tinttien lauluja kuunnellen kevääseen mennään!