maanantai 26. tammikuuta 2015

Armon vuonna 2015 - uudet kujeet(ko)?

Se on talvi
tullut ja lumityöt täydessä vauhdissa. Vuosikin on vaihtunut ja muutenkin ajantaju alkaa olla vähän sitä sun tätä. Päivät tai paremminkin VIIKOT viuhuu ohitse, muodostaen tuotapikaa kokonaisia kuukausia, puoli vuotta ja sittenpä onkin jo vuoden vaihtumisen aika. Enää viisi kuukautta juhannukseen ja just saatiin kinkku syötyä - No huhhuh!

Vaikealle tuntuu välillä käsittää, että olen ollut jo kaksi vuotta täällä kotosalla!!
Mutta joo, se onkin ainoa vaikeus - koska ajan kuluminen ei sitä ole. Touhua riittää :)

Hurahdusten päivitys
Kuten olen joskus kertonutkin, on minulla ollut tapana hurahdella milloin mihinkin. Ja olipa se sitten vaikka lannanluontia, niin täysillä mennään ja sitoutumistaso on vähintäänkin 125%,  No mihinkäs sitä varis luonteelteeltaan pääsee, joten sama hurahdusten huuma on menossa edelleen.

No mitäs sitä nyt sitten on huristu?

Sukututkimus:

Sitä hurisin viime kevättalven ja vähän kesälläkin. Etsiskelin kiihkeästi yön pitkinä tunteinakin niin isäni kuin äitinikin sukujen juuria. Rahaakin paloi, kun pitää saada tuoreinta tietoa kirkkoherranvirastosta ja sieltä tulee sitten mitä tulee, mutta maksaa pitää vaikka sisällön arvo olisi pyöreä 0 :(. Tämä harmitti ja vähän vieläkin ...

Tutkimusta jatkan edelleen ja kävin syksyllä myös sukututkimuskurssin, josta sain lisätietoa miten kannattaa edetä ja mistä tietoa löytyy. Tosin paljon olin itse jo asioita selvittänytkin. Nyt olen siinä vaiheessa, että maakunta-arkistossa istutaan pari kertaa ja sitten pitäisi olla sukututkimuksen tarvitseman lähteet hallussa. No ei ole, mutta näillä mennään. Mielenkiintoista on edelleen ja jatkuuuuuuu :)

"Materiaalivarasto"
Neuloosi:

Iski aivan hurjana päälle tuossa syksyllä, tosin oireita on ollut jo viimetalvenakin. Nyt on lankahamstraus mennyt niin pitkälle, että olen valjastanut huushollin herrahenkilönkin asialle. Hän käy työmatkallaan läpi Jyväskylän tarjoukset ja harvase päivä kiikkuu lankapussi sormessa, kun hän tulee töistä kotiin :). Tämä on sitä delegointia - oppi saatu aikoinaan työelämässä, missä en sitä kuitenkaan oikein osannut toteuttaa, mutta nyt sitäkin paremmin :).



Pukkaa siis sukkaa - isompaa ja pienempää, huopatossua, villapukua ja mitä vain.
Pikkusukkaa
Enemmänkin haluaisin tehdä, muttei tahdo tunnit riittää.
Tässäkin lajissa pystyy hifistelemään: puikot on neliskulmaiset, langoilla on säilytyshyllyt ja puikoilla kotelonsa.
Ja tietysti lankavarasto on kirjattuna exceliin - kuinkas muuten. Uuden inspiksen iskiessä sieltä tarkistetaan lankojen saatavuus / riittävyys.
Professionaalia - eikös :).
Neulontatrendit tietysti etsitään FB:n ryhmistä, missä sitten kaikki satamiljoonaa ihmistä esittelee tuotoksiaan - totetutuu sosiaalinen kanssakäyminen yksinäisen harrastuksen ympärille :)

Isompaa sukkaa (44-45)
Huopatöppösiä











Orkideat:

Kymbidi
Perhosorkidea
Ovat vieneet sydämeni aivan lopullisesti. Nyt niitä on jo kymmenkunta, kaikki ylikukkineet tietysti, mutta hengissä. Olen niin vihkiytynyt asialle, että ostelen jo ns. rescue-kasveja, joiden sitten uskon hyvässä hoidossani elpyvän ja kukkivan komiasti. No, sehän nähdään. Aikoinaan Madeiralta tuomistani mukuloista on edelleen se yksi ja ainut hengissä (toin 15). Kasvattelee hitaasti lehtiä, lajikkeesta ei edelleenkään ole mitään hajua. Kukintoa odotellessa :).
Tästäkin hurahdusosiosta on tietysti excel, mistä näkyy milloin ja mistä kasvi on hankittu / saatu ja kukinnon/kasvun tila. Että näin :)


Leipäkone:

On huilannut yli puolivuotta kaapin nurkassa toimettomana, vaikka sen sielunelämän aikoinaan selvitinkin ja aloin saamaan jo ihan kunnon leipää ulos. Tuli ongelmia vehnän kanssa ja ilman sitä ei oikein leipä koneella onnistu. Gluteeniton leipätaikina on niin tinttistä, että ainoa kone mikä sitä voisi sujuvasti pyörittää, on betonimylly. Siis syrjään meni leipäkone tullakseen sieltä esiin taas. Vatsaongelmat painottuvat ilmeisesti maitoproteiinin puolelle, joten vehnää voi pienissä määrin käyttää - ei ole tieto vaan paremminkin arvaus :).

Mutta kuten voinee päätellä, niin puolivuotta kaapissa olleena tämäkin vehje päätti näyttää tapansa ja piti taas koulutus aloittaa alusta. Kaikki tarvittavat aineet mylly kyllä sai sisäänsä, mutta määrät ovat vähän hakusassa. Tuloksena iso pinnalta kivikova möykky, joka sitten leikatessa mureni täysin... Dodii - ehkä tällä viikolla saan parempaa leipää :)

Uusin tulokas - Dolce Gusto:

Onkin sitten niin fiini vehje, että oli ihan näin insinöörisnaisella sormi suussa ja syvällä, ennenkuin sain ensimmäisen juoman ulos. Harjoituskappaleiden määrää en viitsi edes kertoa.
Vinkkinä voin mainita, että ei tullut pieneen mieleenkään tarkistaa juoman koostumusta paketin kupeesta. Ei kun latinki tuuttiin ja porisemaan! Ei tullut cafe lattea tuli lattea kahvi ilman kahvia - esmes :)

Taimikasvatus:

Jää nyt jäähylle! Ei yhtään siementä idä meidän huushollissa tänä keväänä. Tältä osin marttailu on holdissa. Näin jää aikaa olla mökillä ja nauttia keväästä muutenkin. Kasvihuone kyllä saa taimensa aikanaan - ostettuna.  Sitäkin viljelyä aion vähän supistaa, samoin kukkaistutusten lukumäärää. Tästäkin seuraa: vähemmän kastelua, vähemmän huolehdittavaa = enemmän vapaata ajattelua ja aikaa :). Taimikasvatus on nyt nähty, ainakin tänä keväänä mennään näin :).

Summa summarum:

Hyvin menee, mutta menköön :)!