tiistai 23. huhtikuuta 2013

Mihin häviää

lumi pihasta ja mitkä onkaan sen häviämisen perusteet? Tasainen pihamaa ja vielä viikko sitten siellä oli keskimäärin 25 cm lumikate - mutta sitten yht'äkkiä onkin jäljellä enää rippeet niillä kohdin, missä muutama oli talvella korkeat lumikasat kolauksen jäljiltä. Mystistä!

Ja mihin häviää minun kukkasipulini penkeistä vuosi toisensa jälkeen! Joku varmaan maapallon toisella puolella kiskoo ne innolla puutarhaansa ja minulle jää vain reikä :). Tänä keväänä olen jäänyt voitolle. Istutin syksyllä niin paljon sipuleita yhteen penkkiin, että se ihmellinen maanalainen mönniäinen ei olekaan jaksanut tuhota niitä kaikkia, vaan niitä nousee ja nousee ja nousee! JESSSHHH  - tosin lajikkeista ei ole harmainta aavistustakaan - tänäkään keväänä :)!

Ja aika - mihin se kuluu? Onko jossain paikka, missä kaikki kuluneet päivät / tunnit ovat siististi varastoituina ja nimilapuilla varustettuina? Toivottavasti on ja toivottavasti löydän sen joskus.
Nyt on aamu, mutta kohta on taas kellon viisarit kohdalla "kauniit ja rohkeat" ja siinähän se sitten onkin päivä pulkassa. Näin ne häviää päivät, yksi toisensa perään. Näin kulutettuja päiviä on jo melko monta ketjussa, joten mitään suurempaa tulosta ei minulta ole syntynyt.
Toisin kuin tuolla ulkona, missä luonto touhuaa ja saa ihmeitä aikaan ihan hetkessä. Sinitiaisesta puhumattakaan, joka pää punaisena pistää pesää kasaan uuden uutukaiseen pöntöön pihatammessa. Mahtaa siellä olla ilo ylimmillään, kun pääsevät pesimään täysin pistämättömään yksiöön - ei tarvitse siivotakaan ennen muuttoa, ei muuta kuin verhot ikkunaan ja se on siinä. Onnen-tintti.

Tungos
Se minkä pitäisi hävitä ja äkkiä, on routa maasta! Mutta ei - sentti sentiltä se hiipuu alaspäin - nopeus ei vain vastaa lainkaan minun odotuksiani. Taimet nimittäin pitäisi jo äkkiä saada lopulliselle istumapaikalleen kasvihuoneeseen, alkaa olla hieman ahdasta tuolla väliaikaismajoituksessa. Mustasilmäsusannatkaan eivät enää millään malta pysyä omilla reviireillään vaikka on kiipimiskepit ja kaikki laitettu. Eikun ei - tungetaan vaan toisten purkkeihin ja äkkiä lyödään varsi kierteelle mihin ikinä osutaankin. Revi niitä sitten irti siitä. Hohhoijaa!
Eilen siivosin hikipäässä koko kasvihuoneen - hieman mullan lisäystä enää ja kaikki olisi valmiina kunhan vain ...
Ujo Sharon (Kaki, Persimon..)


Kokeilun vuoksi multaan tuikatut pari Sharonin siementä ovat nyt nähneet päivän valon. Tosin melko ujo on ainakin tuo ensimmäinen, ruskea siemenkuorihattu päässä yrittää tutustella uuteen ympäristöön - näkeeköhän tuo yhtään mittään :). Mielenkiinnolla odotellaan, mitä tuolta "hatusta" putkahtaa - kuten myös toisen siemenen itämistä.

Ulkona sataa kaatamalla, alakerran takassa on tuli, joten taidanpa siirtyä sinne ja olisikohan se jo ensimmäisten päikkäreiden aika :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti